Siirry sisältöön

Case: Yrittäjyyspassi

Teema(t): Korkeakoulutuksen tehtävät ja ominaispiirteet (teoreettisen ymmärryksen rooli); yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa opinnollistamisessa (osallistuminen yrittäjyysekosysteemin toimintaan)

Taustaa

Korkeakoulujen ja niitä ympäröivän yrittäjyysekosysteemin piirissä tapahtuu monenlaisia aktiviteetteja, jotka kerryttävät opiskelijan yrittäjyysosaamista ja ‑tietoutta. Yrittäjyyspassi on työkalu, jonka avulla alueen yrittäjyystapahtumia tuodaan osaksi opintoja ja jonka kautta opiskelijat tapaavat toisia samoista aiheista kiinnos­tuneita opiskelijoita ja yrittäjiä. Yrittäjyyspassi perustuu opiskelijan omaan kiinnostukseen ja mahdollisuuteen suunnitella opintojensa suoritustapoja. Valintamahdollisuuden odotetaan lisäävän opiskelijan opiskelumotivaatiota.

Yrittäjyyspassia on hyödynnetty Turun alueen korkeakouluissa. Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) luovien alojen hautomo Creven ja Turun AMK:n Business Akatemia käynnistivät Yrittäjyyspassin kokeilun syksyllä 2017. Mukana korkeakouluista on tällä hetkellä niiden lisäksi myös Turun yliopisto. Lähtökohdat yrittäjyyspassin käyttämiselle ovat korkeakouluissa samat, joskin toteutustavat vaihtelevat niiden välillä.

Toteutustapa

Opiskelija osallistuu ja kerryttää osaamistaan erilaisissa yrittäjyysaiheisissa tapahtu­missa, kuten osallistumalla kehittämisyhtiöiden, uusyrityskeskusten, kiihdyttä­möitten, opiskelijavetoisen startup-yhteisöjen (Turussa Boost Turku), korkea­koulujen tai muiden toimijoiden yrittäjyysaiheisiin avoimiin tilaisuuksiin, tapah­tumiin ja koulutuksiin (muu kuin tutkinto-opetus). Opiskelijat keräävät tapahtuma­osallistumisia yrittäjyyspassiin.

Ahotointi/opinnollistamisprosesessi 

Yrittäjyyspassin suorittamiseen kuuluu tilaisuuksiin osallistuminen sekä yleensä kirjallinen, reflektoiva työ. Suoritusta ei voi saada pelkästä osallistumisesta. Yrittäjyyspassin hyödyntämisessä on korkeakoulujen välisiä eroja:

  • Humakissa ja Turun ammattikorkeakoulussa opiskelija tekee yrittäjyys­passin avulla itsenäisesti suunnitelman opintojensa suorittamisesta ja hyväksyttää suunnitelman vastuuopettajalla tai opettajatuutorilla ennen tilaisuuksiin osallistumista. Paikallisten tilaisuuksien ja tapahtumien li­säksi opiskelija voi osallistua myös kv-webinaareihin (sisältäen esimer­kiksi muiden korkeakoulujen tai opetuksellista sisältöä tarjoavien toimi­joiden avoimet opetustarjonnat). Yrittäjyyspassi on kytkettävissä eri kurs­seihin (esimerkiksi innovaatio, johtaminen, tuotteistaminen, markki­nointi). Opiskelijan täytyy sisäistää kyseisen kurssin oppimistavoitteet ja kyetä laatimaan realistinen suunnitelma, jonka avulla tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Yrittäjyyspassin avulla opiske­lija voi saada kohdennettua sisältöä, joka tukee hänen omaa yritys­toimintaansa. Sen sijaan, että hän osallistuisi kurssille, jonka case-yrityk­set eivät koske häntä, hän voi hakeutua tilaisuuksiin, joissa on omaa kiinnos­tusta ja liiketoimintaa lähempänä olevia caseja. Opiskelijalla on mahdol­lisuus ehdottaa kirjallisen raportin sijasta muuta suoritustapaa. Muita suoritustapoja voivat olla esimerkiksi oppimis­päiväkirja, videopäiväkirja, artikkeli tai ryhmäartikkeli aiheesta, essee, tutkielma tai analyysi, kehittämisprojekti tai teeman soveltaminen, kokei­lut ja pilotoinnit teeman pohjalta, kokeilujen raportointi tai tapahtumien hyödyntäminen lähdeaineistona projekteissa ja opinnäytteissä.
  • Turun yliopistossa yrittäjyyspassi on kahden opintopisteen laajuinen kurssi, jonka opiskelija suorittaa itsenäisesti. Kurssilla opiskelija määrittelee EntreComp-viitekehystä hyödyntäen, mitä yrittäjyysosaamisen aluetta hän haluaa kurssilla kehittää, ja osallistuu 3–6 tapahtumaan, joiden kesto on yhteensä vähintään kuusi tuntia. Opiskelija osoittaa oman osaamisensa tilaisuuksiin osallistumisen jälkeen oppimispäiväkirjan muodossa. Oppimispäiväkirjan ohjeellinen pituus on 5–6 sivua eli noin 3000 sanaa. Opiske­lijan tulee oppimispäiväkirjassaan kuvata lyhyesti tapahtumat, joihin hän on osallistunut, ja kuvata, miten hänen yrittäjyysosaamisensa on kehittynyt. Tarkoitus on, että kurssin myötä opiskelija on pystynyt kerryttä­mään yrittäjyysosaamista itse valitsemistaan yrittäjyyteen liittyvästä osaa­misesta, hänen ymmärryksensä alueen yrittäjyystapahtumista on laajen­tunut sekä hänen raportointitaitonsa ovat kehittyneet. 

Arviointi 

  • Humakissa ja Turun ammattikorkeakoulussa arviointi tapahtuu suoritet­tavan kurssin oppimistavoitteiden ja kriteerien mukaisesti (numero­arviointi tai hyväksytty/hylätty riippuen kurssista). 
  • Turun yliopistossa opiskelijan suoritusta arvioidaan raportin pohjalta: tapahtumien kuvaus suoritettu, valittu yrittäjyyskompetenssi perusteltu ja opiskelija on riittävällä tasolla reflektoinut kompetenssin kehittymistä tapahtumien pohjalta. Raportointi on toteutettu selkeästi ja ymmärrettävästi. Kurssin suoritus hyväksytty/hylätty-asteikolla.

Lisätietoja 

Opiskelijoiden kokemuksia